TamU-K:n maalivahti Kalle Heltonen ei ole fyysisesti kentän suurin pelaaja, mutta ääneltään Kalle on yksi kovaäänisimmistä ellei kovaäänisin. Pelaajistolle miehen äänenkäyttö onkin tullut tutuksi jo talven harjoituksista lähtien. ”Erään tarinan mukaan Heltonen oli armeija-aikaan esitellyt itsensä luutnantin toimistossa. Heltosen ollessa tekemässä lähtöä oli luutnantti todennut: Vaikka olen tyhmän näköinen, niin en minä kuuro ole.”

”Maali per matsi”, toteaa Sinipaitojen peräänantamaton 21-vuotias kärkipelaaja Jacin Dakkaki lyhyesti, kun häneltä kysyy tulevan kauden tavoitetta. Espoossa Leppävaaran Pallossa uransa aloittanut Dakkaki kieriskelee öisin sängyssä, jos verkko ei kentällä heilu. Siksi maalinnälkäinen pelaaja tekee otteluissa kaikkensa, jotta pallo saataisiin ensin omalle joukkueelle ja sen jälkeen vastustajan maaliin.

Kotkalainen Antti Eijamo ei varmaankaan osannut aavistaa mitä oli edessä kun hän katseli TamU-K:n karsintaotteluita netistä ja kiinnostui seurasta. Antista tuli nimittäin jo ennen ensimmäistä tapahtumaa uudessa seurassa Ahvena.

KUVAT: SAMI RAISKIO

Kun kuluvan kauden joukkuetta alettiin rakentaa oli valmentaja Mika Suonsyrjällä selvä visio ensimmäisestä hankinnastaan. Monesti valmentajaa vastaan pelannut iso ja taitava pelaaja oli herättänyt kiinnostuksen ja nopeasti intressit kohtasivatkin. ”Mulle oli jo pitkään ollut selvää, että vielä jossain kohdassa pelaan Sinipaidoissa. Oli hieno hetki, kun Mika soitti ja kertoi haluavansa nimenomaan minut ensimmäisenä hankintanaan”, kertoo Tampereen ylpeyden pitkäaikainen kannattaja ja nykyinen pelaaja Juha ”Vassu” Kumara.

”Jo viime kaudella, kun olimme kokoontumassa omaan peliimme ja näin kuinka aiemmin pelanneen TamU-K:n voitonjuhlat jatkuivat, tuntui sellainen kutina…” muistelee Joonas Kupiainen, Sinipaitojen tuore ankkuripelaaja ja joukkueen toinen varakapteeni, ensikontaktiaan kauden päätteeksi vitosdivariin nousseeseen Mansen Ylpeyteen. Kupiainen päätti syksyllä raapaista nimensä sopimuspaperiin ja näin kutina muuttui oikeaksi odotukseksi tulevaa kesää kohtaan.

Kun Sami Kriikkula oli täräyttänyt pallon pilkulta verkkoon nousukarsintaottelussa FC PaPoa vastaan, sain häneltä seuraavana aamuna tekstiviestin, jossa luki: ”Määhän sanoin, että haluan tehdä karsintapelissä maalin.” Viesti oli vastaus kommenttiin rankkarin täydellisestä luonteesta, sillä veto ei ollut vain ristikkoa ohimennessään lipaisevan tarkka, vaan myös äärimmäisen voimakas. Itseltään ja kanssapelaajiltaan paljon vaativa Kriikkula ei vähempään tyytynyt.

”En tykkää siitä, että vastustaja tekee maalin.”, kiteyttää Alaa Adeeb syyn, miksi hän pikkuhiljaa muuntautui hyökkääjästä laitapuolustajaksi. Pohjois-Irakissa Tellskufin kylässä varttunut ja uransa aloittanut Adeeb on vakiinnuttanut paikkansa TamU-K:n avauskokoonpanossa vasempana laitapuolustajana, ja ainakin päästettyjen maalien valossa hän on onnellinen mies.

TamU-K:n maalipuiden väliin saapui kesätauon aikana rutkasti kokemusta, kun 30-vuotias Ilkka Innola purki sopimuksensa Tampereen Palloveikkojen kanssa ja siirtyi Sinipaitoihin. Alun perin Innolan piti pelata kausi loppuun Kakkosessa, mutta sotkut TPV:n taustoissa vauhdittivat siirtoa. ”Jo keväällä puhuimme Mika Suonsyrjän kanssa ensi kaudesta Facebookissa, mutta siirto konkretisoitui sitten nopeammin kuin oli tarkoituskaan.”.

”Se yksi oli kolmestakympistä sivurajan tuntumasta maalivahdin yli, mutta se oli enemmän sellainen roikku, en sitä nyt tähän laittaisi.”, toppuuttelee Lauri Heittola, TamU-K:hon Tampereen Kisatovereiden organisaatiosta siirtynyt puolustava keskikenttäpelaaja, kun häntä pyytää muistelemaan uransa komeinta maalia.

Kun Tampere United suljettiin kilpailutoiminnasta toissa keväänä, oli TamU-K:n kapteeninnauhaa kantava Tomi Lahtinen hyvin skeptinen sinivihreiden värien tulevaisuudesta Pirkanmaalaisella jalkapallokartalla. Ensimmäinen kierros Kutosen kahinoissa on kuitenkin palauttanut uskon siihen, että Sinipaitojen pelejä nähdään jatkossakin Tampereella ja vieläpä astetta korkeammalla tasolla.